Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Saffiugassat akiisa qaffasissuunissaat nunatta isumalluutiginiarsinnaanngilaa
Aatsitassarsiornermik suliniutit imminut akilersinnaassapput, aamma piffinni akit appasissuuffiini
Malinnaasunit tupigisuutigineqarsinnaavoq Kalaallit Nunaat zinkimik piiaaffinnik suli aallartitsisimanngimmat ukiuni kingullerni zinkip akii taama qaffasitsigisut, aammalu pissutigalugu Kalaallit Nunaanni zinkimik suliniutit marluk piiaaffioriaannanngorsimammata.
Tamanna peqatigalugu aatsitassanik saffiugassanilluunniit ujaasinermik suliniutini aningaasaliisut soqutigisaraat »massakkorpiaq« nassaartoqarnissaa, aatsitassarsiornermik suliniutit ukiunik 10-20-nik sivisussuseqarajuttartut pivallaarnagit, tassami piiaaffinnik nutaanik suliniutit taama sivisutigigajuttarmata. Periusikkut tassuuna ujaasinermik suliniutit massakkorpiaq ingerlanneqassapput, ulorianartoraali »katataareersimanissaq«, piiaaffik kiisami tunisassiulerpat.
»Window of opportunity«
Saffiugassanik tuniniaaviup oqaluttuarisaanera qiviassagutsigu piffissani sivisuuni akit appasissuusarput, akornisigut piffissani sivikitsuni akit qaffasissuusarlutik. Taamaattumik misigigajuttarparput aatsitassarsiornermik suliniutit aallartinnissaannut akit qaffasissuunerat nalaanniarneqartartoq. Piffissaq akigissaarfik sivikitsoq eqqoriarneqartarpoq, taamaasilluni aatsitassarsiornermi sanaartornikkut aningaasartuutit qaffasissorujussuit matussutissinniarneqartarlutik.
Aatsitassanilli suliniutinut pilersaarusiortoqarsinnaanngilaq, pingaartumik Kalaallit Nunaanni, tassa maani aalajangiisinnaassuseqarneq annikitsuummat, aammalu Kalaallit Nunaata aatsitassarsiortarnerini tamani piiaaffimmik suliniutit marluinnaat ersarissumik iluatsitsiffiusimammata.
Kalaallit Nunaanni aatsitassanik piiaaffiusarsimasut allat tamarmik aningaasarsiornikkut naammaginaannartarsimapput imaluunniit iluatsinngitsuuittarsimallutik. Kalaallit Nunaat ukiuni qulikkaani amerlasuuni piiaaffimmik iluatsittumik, atorfissaqartitaminik, peqarsimanngilaq. Iluatsitsilluarnerit, aatsitassarsiorfinnik eqqortunik ussatsitsilersinnaasut.
Akilersinnaanermut misissuinerit isumalluarfiusut
Malinnaasunit ilisimaneqarluarpoq aatsitassanik suliniutini akilersinnaassutsimik naliliinerit siunissami akinik, ullumikkut saffiugassat akiinit qaffasinnerusunik, tunngaveqarajuttartut.
Saviminernik suliniummut akilersinnaassutsimik misissuinermi tunngavissaasimavoq saviminissap akia minnerpaamik 100 dollariussasoq, taamaakkaluartorli iluanaaruteqarnissamut naatsorsuutigisat annikitsuinnaallutik, tupaallannartumillu ullumikkut nalingat appasissuulluni, nunarsuarmi saviminissamik suliniutinut allanut sanilliullugu. Saviminissap akia oqaluttuarisaanermi aatsaat taama appasitsigisimavoq, ukiullu arfineq-pingasut matuma siornatigut piffissami sivikitsuararsuarmi saviminissap akiata anguniarneqartoq 100 dollari qaangillatsiarsimavaa. Taamaasinerani Kalaallit Nunaat aningaasarsiorluarnissaminik isumallualerpoq aatsitassarsiornermilu akileraarutit qaffassarlugit.
Kuannersuarni akilersinnaassutsimik misissuineq ukiut pingasut matuma siornatigut ingerlanneqarpoq. Naatsorsuutigisat tunngaveqartinneqarpoq Adamas Intelligencemit tuniniaavimmik immikkut ilisimasalinnit. Taamanikkullu saviminissat akiisa 2019-imi qaffasissuunissaat naatsorsuutigineqarpoq. Aatsitassanilli qaqutigoortunik tuniniaavik naatsorsuutigisatut (suli) ineriartorsimanngilaq. Suli ukiumik ataatsimik piffissaqarpoq Adamasip Greenland Mineralsillu akinut naatsorsuutigisaasa atornissaannut. Kuannersuarnili tunisassiassanut pingaarnerpaanut ullumikkut tuniniaanermi akit (piumaneqassuseqassusiannut akit) ilannguteriartigik. Akilersinnaassutsimik misissuinermi aatsitassat qaqutigoortut pingaarnerpaat tallimat taakkua tassaapput neodym, dysprosium, praseodym, yttrium kiisalu terbium, suliniummilu isertitassat 80 procentii taakkunanngaanneersuussapput. Aatsitassat qaqutigoortut taakkua tallimat akii ilaatigut www.kitco.com-imit aamma www.metalary.com-imit malinnaaffigineqarput. Akilersinnaassutsimut misissuinermi taaneqartutut aatsitassat qaqutigoortut taakkua tallimat ukiumut tunisassiarineranni nalingat ullumikkut piumaneqarnerisa akianut sanilliukkaanni -146 milllioner dollarinik amigartooruteqartoqassaaq. Aatsitassat qaqutigoortut allat amerlasuut nalingi aamma appariarsimammata amigartoorutit tamarmiusut -160 millioner koruuniussapput. Tassa ukiumut 1 milliard koruunit missaanniittut.
Greenland Minerals nalunaarsimavoq atuinerup annertussusia akilersinnaassutsimut misissuinermi ilimagisamit pitsaanerussasoq, tamannalu kisitsisinik pitsanngorsaasinnaavoq. Selskabilli sanaartornermut aningaasaliissutissat suli sorsuutigai, Namminersorlutik Oqartussat Pisortat-Namminersortut-Peqatigiinnerisigut Johan Dals Landimi erngup nukinganik nukissiorfiliorniarunaraluartut, taamaassappallu Greenland Mineralsip sanaartornermut aningaasaliissutitigut 530 millioner dollarit (3,5 milliarder koruunit missaanniittut) sipaassavai.
Kalaallit Nunaata nunarsuarmi unammillersinnaanissaanut aatsitassarsiornermik selskabit pinnatik allat attaveqaatinik suliniutinut aningaasaliissuteqarnissaat pingaaruteqarpoq.
Unamminnersinnaaneq
Kalaallit Nunaata ullumikkut unammillersinnaanngissuseqarneranut pissutaasut pingaarutillit ilagaat attaveqaateqarnerup killeqarnera aammalu sanaartornermi aningaasartuutit qaffasissorujussuunerat. Kalaallit Nunaanni sanaartorneq akisuujusariaqarunarpoq. Ukiualunnguit matuma siornatigut misissuinermi, Namminersorlutik Oqartussanit akilerneqartumi, tikkuarneqarpoq Kalaallit Nunaanni sanaartornermi »unammillertoqannginnera« aningaasartuutit taama qaffasitsiginerinut pissutaaqataasoq. Kalaallit Nunaata aningaasartuutit qaffasissut qanoq isilluni pakkersimaniarsinnaavai? Assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni sanaartornermi aningaasartuutit affaannanngortinneqarsinnaappat? Tamanna arlaatigut pisinnaappat aningaasarpassuit sipaarutigineqarsinnaapput, aatsitassarsiornerinnarmiunngitsoq, aammattaarli inuiaqatigiinnut tamanut. Aningaasartuutit appartissinnaagutsigit tamanna Kalaallit Nunaata unammillersinnaaneranut annertuumik iluaqutaassagaluarpoq. Tamassumali Kalaallit Nunaanni angunissaa ukiorpassuarnik sivisussuseqassaaq, tassa allannguinissamut piareersimaneq Kalaallit Nunaanni killilerujussuummat.
Akileraarusiineq
Kalaallit Nunaata aatsitassarsiorfinnut akileraarusiisarnini naligiissarsimavaa, taamaasilluni akileraarusiineq nunanut sanilliunniakkatsinnut naammaginartumik naapertuutilersillugu. Assersuutigalugu Sverigemut Finlandimullu. Kalaallit Nunaata akileraarusiinermik naligiissaanera pisimavoq nunap unammillersinnaassusia ataatsimut nalilernagu. Kingullermik allannguinerit pipput piffissami, nunarsuarmi saviminissat akiilsa qaffasissorujussuuneranni. Kingorna qaffasissumik akileraaruteqartitsineq tamanna peqqusersiorluni attatiinnarneqarpoq, politikkimik sangujoraartumik ingerlatsinnginnissaq innersuussutigalugu.
Kalaallit Nunaat tunulliunneqartarpoq
Ukiuni kingullerni Kalaallit Nunaanni nunap ataani ujaasinissamut aningaasaleerusussinnaasut arlalissuit takusarsimavagut. Aningaasaliisartut tamakkua ilarpassuisa misissuereerlutik Kalaallit Nunaat tunuinnartarpaat.
Selskabit naatsorsuutaat tunngavigalugit ukiumut aatsitassanik ujaasinermut aningaasaliissutit Kalaallit Nunaata naatsorsortarpai. Kisitsisit pissutsinik gangerneqartarput selskabit toqqaannanngitsumik aningaasartuutaat ilanngunniarlugit, toqqaannanngitsumillu aningaasartuutit ilanngunnagit aningaasartuutit 2/3-lii avataani atorneqarajuttarput. Selskabit aningaasaliissutaasa ilarpassui Kalaallit Nunaata avataani atorneqartarput, tamannalu pissutigalugu ukiumut aningaasaliissutit pingajorarterutaannaat Kalaallit Nunaanni atorneqartarput.
Misissuinerit aallartinneranni aningaasaleerusussuseqarneq annikitsuararsuusarpoq. Aningaasaliissutit 90 procentii sumiiffinnut siusinnerusukkut nassaarfioreersimasunut atorneqartarput. Nutaanik misissuinerit ikittuararsuupput.
Aatsitassaqarneranik uppernartumik misissuisoqassappat pisariaqarpoq ujaasinermut ukiumut 500 millioner koruuninik aningaasaliisarnissaq, tassa ullumimut sanilliullugu tallimariaammik amerlanerusunik. Tamanna pisariaqarpoq, aatsitassarsiornermik suliniutinik nutaanik takkussuuttoqalernissaa qulakkeerniarlugu.
Taamaattumik pissutsit, selskabit unammillersinnaanerannik ajorseriartitsisut, Kalaallit Nunaata sakkukillisarniartariaqarpai, tamannalu peqatigalugu aatsitassanik ujaasinermut atasillugu nunaqavissut ingerlatsiviisa sulisartullu nunaqavissut atorneqarnissaat sakkortusarlugu. Ullumikkut pissutsit taamaatsillugit aatsitassarsiornermik selskabit Kalaallit Nunaanni pilersuinermi selskabit nunanit allaneersut annertuumik atortarpaat kiisalu suliassanut ajornrpallaanngitsunut sulisartut nunanit allaneersut atortarlugit.
Taamaattumik ataqatigiissumik iliuuseqarnissaq pisariaqarpoq, Kalaallit Nunaat nunarsuarmi aatsitassarsiornermi peqataalerusuppat. Iluaqutaanngilaq Kalaallit Nunaanni aatsitassanik suliniutit taamaallaat pisarpata, piffissani akit qaffannerpaaffianni. Anguniagaasariaqarpoq piffissani akit appasinneruffiini piiaaffiit aningaasarsiornikkut atasinnaanissaat, taamaasillunilu suliffiit aalajaatsut qulakkeerneqassapput. Piffissanilu akit qaffasinneruffigisaanni piiaaffit aningaasarsiorluartassapput.
