Pisassiissutit pillugit oqallinneq paasisaqarfigiuk
'Unioqqutitsilluni pisassat' pillugit oqariartuuteqarneq sumit aallaaveqarpa? Umiarsuaatileqatigiiffiit qanoq ilillutik toqqaannanngitsumik pisassiissutinut killigititaat pallillugit - inatsimmik unioqqutitsinatik piginnissinnaappat? Pisassiissutit pillugit inatsisit Sermitsiap misissorpai
Hans Enoksen (PN) aalisarnermut piniarnermut naalakkersuisuunermini, qineqqusaarnerup nalaani aamma naalakkersuisoqatigiinnermut isumaqatigiissutip saqqummiunneqarnerani ‘unioqqutitsilluni pisassaateqarneq’ umiarsuaatileqatigiiffissuit utertittariaqaraat oqariartuutigisarpaa. Umiarsuaatileqatigiiffiit unioqqutitsisoqarneranik oqariartuuteqarneq ilumuunnginnerarpaa.
Sermitsiap aviisimi saqqummertumi kingullermi taakku misissoqqissaarpai.
Sunniuteqarluartumik aalisarnissamik kissaateqarneq
Tunuliaqutaa paasiniarlugu piffissaq 80-ikkunnut aamma 90-ikkut aallartinnerannut utertissavarput. Nunarput taamanikkut ajutooqqajaavoq, ingammik raajarniarnermi ammuinnaq ingerlasoqarnera pissutaalluni – taamani akilersinnaanera naammassimanngimmat.
Aalisarnermut inatsimmit 1996-imeersumit pisassiissutit tuniniarsinnaanngorlugit, taamaalilluni aalisarnermut peqataasut ikinnerunerisigut sunniuteqarluartumik aalisarneq qulakkeerniarneqarpoq. Tamatumalu saniatigut ingerlatseqatigiiffik ataaseq imaluunniit marluk raajartassanik tamanik piginnittunngunnginnissaat kissaatigineqarpoq.
Pisassanut killissarititat aamma piginneqataaffiit
Taamaattumik pisassanut killigitaq atuutilersinneqarpoq, tamatuma kinguneraa ingerlatseqatigiiffiup imaluunniit inuup ataatsip avataasiornermi annerpaamik pisassiissutit 33,3 procentii pigisinnaavai aamma sinerissap qanittuani pisassat 15 procentii. Tassanilu aamma umiarsuaatileqatigiiffiit piginneqataaffii ilanngunneqartarput – tassanilu oqallinneq aallartippoq. Tassami aalisarnermut inatsimmut oqaaseqaatit naapertorlugit umiarsuaatileqatigiiffiup pisassai tamarmiusut naatsorsorneqartarput umiarsuaatileqatigiiffimmut pisassiissutit, pisassiissutillu, umiarsuaatileqatigiiffimmut allamut, umiarsuaatileqatigiiffiup piginneqatigiissutit 50 %-ii sinnerlugit piginneqataaffigisaanut, pisassiissutigineqartut ilanngullugit. Tassa imaappoq, assersuutigalugu Polar Seafoodip ingerlatseqatigiiffik 35 procentinik piginneqataaffigippagu, taava ingerlatseqatigiiffik tamakkiisumik piginneqataaffiinut ilanngullugu naatsorsorneqassanngilaq.
Unioqqutitsisoqanngitsoq
Umiarsuaatileqatigiiffissuit marluk piginneqataaffigisai tamaasa ilanngullugit naatsorsussagaanni, Sermitsiap paasissutissaatai naapertorlugit ima isikkoqarput.
Royal Greenlandip toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu piginneqataanermigut avataani pisassat 40 procentingajai sinerissamullu qanittumi pisassat 20 procentingajai pigigai. Polar Seafood Greenlandip avataani pisassat 34 procentii sinerissamullu qanittumi pisassat 23 procentingajai pigai. Hans Enoksenillu ‘unioqqutitsilluni pisassaateqarneq’ pillugu oqalunnermini taakku kisitsisit innersuussutigai; kisianni pisassiissutit inatsisit malillugit pissarsiaapput.
Maanna aalisarnermut inatsisissamut missingiummi nutaami umiarsuaatileqatigiiffiit pisassiissutit ‘sinneqartoorutitik’ ukiuni qulini atuinissaat siunniunneqarpoq.
Ajornartorsiut pillugu Sermitsiami misissueqqissaarneq paasisaqarfiginerusinnaavat:
