Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Kinamiut killilersuinerat Kalaallit Nunaannit aqerluusassamik avammut tunisassiornermik ammaassisinnaavoq

Aalisarnermit avammut tunisat nalingi qaffariarujussuarput

Professori aalisakkat pillugit: Aarlerinartoqanngilaq – kisianni ataatsimiititaliarsuup innersuussutai isiginiarniarsigit

RAL-ip kujammut assartuinermi akit 32 procentinik qaffappai

Nunatta Kinamut tunisartagai rekordiliiffiulersut

Rejer, rejekasser, Royal Greenland

Avammut tunisat nalingi qaffaqqissimapput

Royal Greenland: Tulunnut tuniniaaneq raajanik canadameersunik qulakkeerneqarpoq

Taratsut Nunatsinneersut nunanit allanit soqutigineqartut

Taratsut Nunatsinneersut nunanit allanit soqutigineqartut

Aalisakkanut akigititat maanna qaffariarput

Aalisakkat aalisarneqarnerusartut pingasut akii ukiuni arlalinni appariartoreersullu maanna qaffariarput.

Aalisakkat avammut tunisat nalingi miliuuninik pingasunik kisitsisitalinnik apparsimasut

2021-mi aalisakkat avammut tunisat nalingi 4,4 milliarder koruuniupput.

Nalunaarusiaq nutaaq: Sioqqanik assartuineq akisuvoq

Kalaallit Nunaat sioqqanik avammut tunisaqarnissamut periarfissaqarpoq, assartuinermili aningaasartuutaasussat unammillersinnaanermut annertuumik sunniuteqartussaasut, nalunaarusiami nutaami atuarneqarsinnaavoq. Geografimili professorip nalunaarusiaq amigaateqartutut isigaa.

Aallarnisaasut avammut nioqquteqarnissamut piareertut

Kalaallit aallarnisaasut marluk atisanut ilisarnaat ataatsimoorussartik aqqutigalugit avammut nioqquteqarnermi niuerfinnut maanna piareerput. Tamanna nittartagaq nutaaq aqqutigalugu pilersinneqarpoq.

Aalisakkat qaleruallillu avammut tunineqarnerini nalingi appariartut

Nunatsinni aalisakkerivinnit avammut tunisat nalingi 2021-mi ukiup affaani siullermi, ukiup siulianut sanilliullugu 10 procentingajammik appariarput.

Tuluit kalaallit avammut tunisinerat qaffasissunik akileraarusersulerpaat

Nunatsinni aalisakkanik avammut tunisassiat, Danmark aqqutigalugu Tuluit Nunaannut tunineqartartut, tunineqartarnernerat ilungersunartumik inissisimalerpoq. Danskit avammut tunisinermut isumaqatissarsiornermullu kattuffiata Kalaallit Nunaata avammut tunisassiortui ikiorniarsarai.

Raajanut akigititat 14 procentimik anniklleriarsimasut

Aalisakkat qaleruallillu avammut qaammatini pingasuni siullerni tunisat, siorna piffissamut pineqartumut sanilliullugu 125 millioner koruuninik nalikinnerupput, tamanna Naatsorsueqqissaartarfiup naatsorsuutaani takuneqarsinnaavoq.

Avammut tunisat aallaqqaammut naatsorsuutigisatut annikilleriarpallaarsimanngitsut

Naatsorsueqqissaartarfiup aalisakkat avammut tunineqarsimasut nalingi 118 millioner koruuninik iluarsiiffigisimavai.

Imermik avammut nioqquteqalernissaq soqutigineqarluarpoq 

Imermik sermimillu akuersissuteqarfissat nutaat maanna tamanut saqqummiunneqarput. Ingerlatseqatigiiffiit nunatsinneersut nunat tamalaat akornanni siammarterisartunik peqateqarnissaat siunnerfigineqarpoq, naalakkersuisoq, maanna Europami niuernikkut nittarsaasseqataasoq, oqarpoq. 

Kalaallit Nunaannit imeq: Imivik avammut nioqquteqarnissamut akuersissummik tunineqarpoq

Imermik ingerlatseqatigiiffiit sisamat imermik nunatsinneersumik avammut nioqquteqarnermik ingerlataqalereersimapput imaluunniit ingerlataqartussanngorlutik. Koldco Paamiuni imermik annertuumik akikitsumik tunisassiornissamik suli siunnerfeqarpoq, Inland Icelu imermik puiaasaniittumik neriniartarfinnut akimasunut tunisassiornermik ingerlataqarluni.

Raajat saarulliillu nunatsinniit annissuunneqartut akitsuuserneqassanngikkallarput

Tuluit Nunaat EU-miit anippat, Kalaallit Nunaat raajanit saarullinnillu nunatsinneersunik Tuluit Nunaannut annissuinermut akitsuutinik akiliisassanngikkallarpoq.
AG nutaaq atuaruk
  • Inuuneq imaannaanngitsoq:
    Imminut isumaginermit ikiortariaqalernermut
  • Kalaaleq Amerikameersoq:
    Inuuneq tupinnartulik
  • Inissiat akisuut:
    Nakorsaq alla aamma soraartoq

SENESTE NYHEDER